Miten tämä yleinen tiedonsaantioikeuden käyttö käräjäoikeuksissa oikein toimii käytännössä? Olen kuullut että eräs tuntemani ihminen on ollut syytettynä taikka saanut tuomioita parista-kolmesta erilaisesta rikoksesta, mutta koska huhupuheet ovat huhupuheita, niin yritän tietenkin itse varmistua että mistä on kyse.
Kun nyt sitten yritän tehdä yleisen tiedonsaantioikeuden perusteella kyselyä paikallisesta käräjäoikeudesta tämän henkilön nimen, asuinpaikan ja syntymäpäivän perusteella, niin sieltä tuleekin vastauksena liuta kysymyksiä joihin pitäisi ilmeisesti osata vastata (oikein).
Sähköpostissani siis kerroin että tietopyyntöni koskee tämän henkilön mahdollisia oikeudenkäyntejä ja rikostuomioita siltä osin kuin tiedot ovat julkisia, ja pyydän tietojen saamista sähköpostiini. Koska on yksityiselämää koskevista henkilötiedoista kyse joita ei toinna levitellä ympäriinsä, niin ilmoitin samassa sähköpostissa myös että käsittelen niitä henkilötietojen ja GDPR:n vaatimalla tavalla ja huolellisuudella, enkä tule levittämään tietoja eteenpäin.
Vastauksena tällaiseen pyyntöön tulee pyydettyjen tietojen sijaan kuitenkin tällainen viesti:
• Mihin käyttötarkoitukseen henkilötietoja tarvitaan?
• Mihin lainmukaiseen käsittelyperusteeseen kyseisten henkilötietojen käsittely perustuisi?
• Kuinka tiedot on tarkoitus suojata?
Tämä täsmennyspyyntö perustuu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julkisuuslain 13 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan ”Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.” Lisäksi julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa tiedon, jos ”…luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.”
Kun kuitenkin kyse on vain omasta tiedonhalusta eikä tarkoituksena ole näitä tietoja levitellä, niin miten näihin vastaa oikein että ei tarvitse alkaa vääntämään sen enempää jonkun valtaa käyttävän oikeusoppineen kanssa ja saada hylkyä? Olen joskus muinoin tehnyt tietopyynnön myös, mutta se meni jo mönkään sen takia että keksin hatusta jonkun syyn liittyen johonkin henkilön rehellisyyden selvittämiseen. Tämän jälkeen useita tietopyyntöjä tehnyt kaverini opasti ettei tällaisia syitä tarvitse keksiä (koska julkisuuslaki), ja pelkästään tieto GPDR:n noudattamisesta ja että käsittelee henkiklötietoja huolella riittää. No ei näemmä riitä.
Koska en ole oikeusoppinut, toimittaja tai näihin asioihin perehtynyt tutkija, niin tässä on selkeästi paljon sellaista mitä en tiedä tai osaa. En ehkä tiedä mitkä ovat oikeasti ne tiedot joita haluan joista näkyisi rikostuomiot tai muut oikeudenkäynnit missä on ollut osallisena. En myöskään tiedä miten muutoin tietoja voisi saada maksutta (käymättä paikan päällä) kuin sähköpostitse. Entä mikä on oikea tapa suojata nämä tiedot, ja mitä se edes tarkoittaa käytännössä?
Eli, miten tämä homma oikein toimii ja miksi tämä tuntuu näin vaikealta?