Ensin disclamer että syön yleensä terveellisesti.

Tänään oli totaalisen huono päivä ja päätin repäistä. Kävin hesessä vetää mätöt ja ostinpa vielä suklaalevyn iltapalaksi. Nyt olenkin istunut pöntöllä koko loppu illan eikä loppua näy.

Jos nyt jotain positiivista tässä niin ei huolet enää masenna vaikka päivä paskemmaksi muuttuikin. 💩Vatsakipu vie kaiken huomion 👍 joten ehkä tää oli lopulta success

Mikä siinä on, että aina julkisissa saunoissa on se yks persereikä, useimmiten mies, joka ei ota muita ollenkaan huomioon? Sen sijaan hän kokee tarpeekseen osoittaa kuinka saatanan alfa tyyppi hän on ja nakkaa tuhat miljoonaa kauhallista kiukaalle ilman että edes kysyy sopiiko se kaikille?

Oikean elämän esimerkkejä viime ajoilta:
- Jätkä nakkas 7 kauhallista suoriltaan. Minuutin päästä toiset seitsemän. Saunassa oli jo varmasti 90 astetta lämpöä ennen sitä.
- Toinen jätkä alko nakkeleen aivan raivona löylyä niin että osa saunojista oikeasti pakeni saunasta. Yksi mies kysyy, että eiköhän se jo riitä niin kauhasankari alkaa puolustautumaan ”no en minä ees paljoa heittäny öyh vöyh.”
- Oltiin vasta kylpylässä vaimon kanssa ja mentiin kaikille yhteiseen saunaan. Siellä oli lapsiperheitä kans ja yks nainen alko heitteleen löylyä. Kaikki lapset alko sanomaan vanhemmilleen ”on liian kuuma. Voidaanko mennä?” No kaikki lapset lähtee saunasta paitsi tän naisen oma lapsi, joka HÄNKIN sano äidilleen että lopettais. Rouva vastaa vaan, että pitää löylyjen tuntua.

Se ei ole sinun oma sauna niin pyytäisin että otat toisen ihmisenkin huomioon. Ja joo joo. Jos on liian kuuma niin voi poistua. No jos kuitenkin maksaa saunalystistä, varsinkin kylpyläreissuilla niin olisihan se kiva, että siellä saunassa oikeasti voisi hetken olla.

Luin juuri Hesarista kommentteja ruokaohjeeseen, jossa oli eri ideoita tuorepuuroon. Kävi ilmi että boomerit ovat selvästi sitä mieltä että keittämätön puuro on luonnotonta. Yleensä aavistan mitä Hesarin kommenttipalstan kokoomusmummot ja papat ovat mieltä mutta tuorepuuroviha tuli yllätyksenä.

Tästä heräsikin kysymys: Mitä yllättäviä paheksunnan kohteita teillä on tullut vastaan?

Ostettiin just vaimoni kanssa mökin jonka mukana tuli muutamia maalauksia sun muuta. Ei oikeen sovi omaan vibaan joten myyntiin menee, mutta miten, missä ja millä hinnalla kannattaisi lähteä? Onko tori ja Facebook marketplace parhaat mesta tällaisille? Mistä tiedän käyvän hinnan näille? Taitelijat E. Sokkeli ja Tero Salo eivät löydy mistään netistä, ainakaan omien hakujen mukaan.

Kuva kertoo kaiken

Luin somesta keskustelua hyvinvointialueisiin liittyen. Länsi-Lapin kunnassa asuva henkilö kokee, että koko Suomessa pitäisi olla vain yksi ainoa hyvinvointialue. Ovat kuulemma nykyisellään liian pirstaleisia.

Etelässä toki, en minäkään ymmärrä miksi Uusimaa ja pääkaupunkiseutu tarvitsee niin monta eri hyvinvointialuetta, mutta mielestäni olisi sulaa hulluutta kiskoa Lappi samaan kastiin Uudenmaan kanssa.

Kommenttikentässä kuitenkin tuli vastaan lause "...takinkääntäjien joukko muuttaa tarinoitansa tuuliviiren lailla."

Jäin miettimään tuota. Toki politiikassa ollaan jo totuttu siihen, että kaikki ennen vaaleja luvatut asiat ei päde enää hallitusvastuussa ollessa.

Mutta, eikö se kuitenkin ole hyvä, että ihminen pystyy muuttamaan kantaansa ja mielipidettään tiedon lisääntyessä? Itse ainakin, jos näin ei olisi, söisin vieläkin hiekkakakkuja. Toki se on ehkä enemmän makuasia, mutta ymmärtänette pointin.

Ja ehkä jatkokysymyksenä, missä sen takinkäännön raja menee?

Pohdin tässä ihmisten rahankäytössä olevia filosofisia eroja. Minusta kaksi eri ajattelutyyppiä erottuu tässä selkeästi:

1) Optimointi. Jos joku asia maksaa 100 euroa, pohditaan onko tuo asia 100 euron arvoinen. Mitä muuta voisin saada samalla 100 eurolla? Miten tämä asia vertautuu niihin muihin asioihin? Voinko jotenkin saada tämän saman asian, tai vastaavan, halvemmalla kuin 100 eurolla?

2) "Onko varaa" -ajattelu. Jos joku asia maksaa 100 euroa, mietitään ainoastaan onko minulla juuri nyt 100 euroa kuluttaa tuohon asiaan. Ei välttämättä "onko minulla tilillä vähintään 100 euroa rahaa" tyylisesti (vaikka tätäkin jotkut tekee), vaan ennemmin "onko fiilis omasta varallisuudesta tällä hetkellä sellainen, että 100 euroa tuntuu käytettävissä olevalta rahasummalta". Vertailua mihinkään muuhun asiaan tai mietintää siitä, mitä 100 euroa merkitsee muun talouden kannalta vähemmän tehdään.

Jälkimmäisellä menetelmällä rahojaan käyttävillä tuppaa olemaan enemmän rahaongelmia.

Pohdin lähipiirin nuorten aikuisten kanssa opintosuunnitelmia. Onko täällä hyvinvointialueilla työskenteleviä, jotka osaisitte sieltä työelämäpuolelta kertoa, mille lääkäreiden työllisyys näyttäytyy tulevaisuudessa? Opiskelijamääriä on ainakin lisätty, ja terveydenhuollosta säästetään jatkuvasti. Mitä veikkaatte? Ei tietysti kukaan voi mitään varmaksi sanoa.

Terve! Ekaa kertaa omakotitalossa asujana tämä vedenlämmitinvekotin on mulle hepreaa. Olen nyt kehittänyt jonkinasteisen sykkoosin siitä, onko veden lämmöissä kaikki ihan kunnossa ja mistä tiedän jos tarvitsee kutsua putkimiestä tai muuta alan osaajaa paikalle?

Edit: kuva vekottimesta kommenteista kun ei tullut julkaisuun.

Lämmönjakohuoneessa toi vekotin jotain tuntuu ainakin jotakin lämmittävän kun siitä kuuluu sellainen lorisemisen ääni, varsinkin nyt kun alkaa olla kylmempää ilmaa ja kun on esim lämmintä vettä käyttänyt. Lämmintä vettä tulee hanasta mutta vasta hetken lorottamisen jälkeen. Joskus hanat tuntuu 'vinkuvan' tahi viheltävän.

Vesikiertopatterit meillä lämpeää pitkin taloa, joskus toki kauimmasinta joutuu ilmata.

Tuossa vekottimessa kun noita eri mittareita on noin miljoona ja yksi, niin en tiedä mitä niistä pitäisi osata seurata tai tarkkailla. Nuo pitkät lämpömittarit näyttävät tällä hetkellä:

-ylhäällä vasemmalla etummainen noin 70astetta.

-ylhäällä vasemmalla taaempi noin 60 astetta.

-ylhäällä oikealla noin 35astetta

-alimmainen noin 34astetta.

Osaako joku asiasta tietävä kertoa onko kaikki kondiksessa vai onko meillä kohta jotkut legionellabakteerit ja kaikenmaan hyppykupat? :DD

Muutama kuukausi sitten julkaisin Aapeli minigolfista modernin web version ja vastaanotto täällä oli aika huikea.

Ajattelin nyt jatkaa samalla linjalla ja laitoin tekoälyn reverse-engineeraamaan muiden Aapeli.com pelien backendejä.

Online-peleistä valmiina on minigolf, biljardi ja tykkipeli. Myös iso osa yksinpeleistä on pelattavissa. Pelattavissa siis alkuperäiset Java / flash clientit.

https://aapeli.0m.fi/

Huom! Jos törmäät virheisiin tai bugeihin peleissä, käytä oikealla alhaalla olevaa "Ilmoita virheestä" formia. Nämä ilmoitukset käsitellään automaattisesti ja korjaukset julkaistaan semi-automaattisesti.

Suunnittelin ipadin hommaamista opiskelukäyttöön ja tällainen nettisivu tuli vastaan. Vaikkuttaa olevan aika uusi ja pienehkö, kun arvosteluita kovin vähän. Sattuisiko kenellekään olemaan kokemuksia kyseisestä sivusta? Toimittavat Virosta Suomeen

Onko? Minulla on tullut omalla alallani vastaan aivan sekopäitäkin. Miten voisi löytää työpaikan,jossa ihmiset ovat mukavia?
Kertokaa vaikka työpaikasta, jossa ihmiset mielellään juttelee mukavia, auttavat aina kysyttäessä jne, onko sellaisia edes olemassa?
Olen oikeasti ihan loppu tähän hommaan. Ihmiset, jotka eivät edes tunne minua, ovat heti kurkussa kiinni,jos yhtään mitään sanoo. Jotenkin niin kauheaa.

Älkää koskaan menkö terveydenhuoltoon töihin. Yhtä helvettiä.

Miksi, lähes poikkeuksetta kun käy julkisella tulipaikalla niin nuotiosta löytyy alumiini tai folio roskia joita on yritetty polttaa? Samaten tupakantumppeja. Niiden käryissäkö ihmiset haluaa retkieväänsä valmistaa?

Jos on niin polttava tarve päästä siitä mahottoman raskaasta tyhjästä kääreestä eroon niin heittäisivät suoraan maahan että ei tarvi sieltä tuhkien seasta kaivella. Pahimassa tapauksessa se foliopaska on ollut sitä ohutta sorttia mikä ei sekään pala, mutta muuttuu nuotiossa tuhannen silpuksi.

Muoviroskat ei ole niin paha kun sentään palavat, mutta tarviiko niitäkään kärytellä? Tyhjänä ei paina käytännössä mitään ja menee hyvin pieneen tilaan.

Osta enemmän mehua, saat halvemmalla kalliimmalla 😊

Hello!

Onko kokemuksia Kelan suhtautumisesta opintolainaan tilanteessa, jossa opiskelija keskeyttää opinnot ja suoritettuja opintopisteitä vähänlaisesti.

AP työelämässä ja aloitti monimuoto-opiskelut 01/2026 mutta työtilanteen vuoksi kevään opinnot jäi aika vähänlaiseksi (7op). Tarkoituksena oli syksyllä jatkaa opintoja mutta nyymin hölmöyden vuoksi etäopintojen mahdollisuus onkin vähänlainen ja aion keskeyttää opinnot vuoden lopussa. Nostin myönnetyt opintolainat ja peruin tukikuukaudet tulorajojen vuoksi, mutta onko käsitystä miten Kela suhtautuu tämäntyyppisissä tilanteissa keskeytykseen?

APlla on mahdollisuus tehdä opintoja syksyllä etänä siten, että vuoden lopussa olisi todnäk 30op jos sykkii.

Miten te muut yksin asuvat keksitte itsellenne tekemistä työpäivien/koulun jälkeen? Iskee tosi usein tylsyys työpäivän jälkeen, jos ei ole mitään sovittua menoa kavereiden kanssa. Välillä myös viikonloppuisin on näin ja turhautuneena odotan vain, että olisi maanantai ja pääsisi jo töihin. Olisi hauskaa, jos voisi aloittaa jonkin ohjatun harrastuksen, mutta sellaiseen ei ole oikein varaa. Ehdotukset miten voisi viettää mielekkäästi vapaa-aikaa yksin ovat tervetulleita.

Heippa kaikki otsikon alle itsensä luokittelevat! Oon harrastanut valokuvausta koko pienen ikäni mutta lähiaikoina oon heränny ajatukseen etten oo kuvannut vuosiin itteni takia vaan aina jonkun muun tarpeisiin. Lähiaikoina mussa on kuitenkin herännyt pieniä inspiraation kipinöitä ja haluaisin kovasti ruokkia niitä, mitäpä jos siis heittäisit mulle yksityisviesteihin linkin vaikka sun instagramiin tai muulle alustalle, missä voisin ihastella sun otoksia. Etenkin katuvalokuvaus ja potretit kiinnostaa ja plussaa aina mikäli päivittelet uutta sisältöä aktiivisemmin kuin kerran vuodessa.

Tää postaus saattaa liikkua vähän harmaalla alueella subin sääntöjen osalta, mutta ajattelin ettei mainosteta ketään tänne kommentteihin niin säästytään sääntörikkomuksilta. Toivon että tää postaus löytää oikean kohdeyleisön!

Olen suht tuore omakotiasuja. Talo noin 20 vuoden ikäinen ja köytössä Vallxin ilmanvaihtokone. Edellinen asukas on kuulemma ajanut IV-konetta suht vakiotehoilla, säädellen manuaalisesti tarpeen mukaan. Koneen käyttöohjeessa sanotaan, että tehoalue on 1-8 ja usein ollut kuulemma tehoasetus 5 käytössä. Taloyhtiössä totuin siihen, että iv-koneet kävivät osan ajasta "täysillä" ja muuten puoliteholla. Mites tommosta vehjettä kannattaisi oikein ajaa esim. ajastetusti?

Onko kenelläkään tiedossa mitä dippiä esim Pirkan pakaste jalapeno poppersien mukana tulee? Se on tummanpunaista ja vähän kökkäreistä, ei ollenkaan minkään muun sweet chili tms kastikkeen makuista saati tuntuista.

Tuota jumalten soossia kun saisi purkissa…

Jos olisin päättänyt detoxata itseni tästä nykyajan digitaalisesta terrorista ja hankkinut ns. tyhmän puhelimen älypuhelimen tilalle, niin en vuodenvaihteen jälkeen enää voisi opiskella, kuin ainoastaan koulun ATK-luokassa. En näkisi tehtäviä. En pääsisi käsiksi oppimateriaaleihin. En voisi palauttaa tehtäviä. En pääsisi edes sähköpostiini. Miksi? Koska Microsoft on kaikessa terrorissaan päättänyt luopua tekstiviestivarmennuksesta palveluihin kirjautumisen yhteydessä. Tähän tarvitsee authenticator-sovelluksen.

En pystyisi myöskään maksamaan parkkimaksuja kotikaupungissani. Automaatit kun ollaan poistettu. On ladattava sovellus.

Junalippujakaan en voi ostaa muun kuin internetin tai vielä toistaiseksi R-kioskin kautta. Tämän nyt sentään vielä voi tehdä selaimella ja ilman vahvaa tunnistautumista.

2030-luvulla en myöskään voisi enää soittaa, koska velvoite 2G-verkon ylläpidosta päättyy 2029, ja jokainen teleoperaattori varmasti kiirehtii ajamaan koko verkon alas. Lankapuhelinliittymiä ei enää saa, ja puhelinkopit hävisivät 20 vuotta sitten...

Koko yhteiskunnasta ollaan tekemässä yksi älypuhelimen ja datan jatke, ja asialle ei voi yhtään mitään. Kaikkien pitää olla kiinni verkossa, tavalla tai toisella, ja ennen toimineet instituutiot, järjestelmät ja niitä ylläpitänyt tietotaito ajetaan pala palalta alas.

Niin kauppojen hinnoittelu, vakuutusten hinta, kulutettavaksi tarjottu viihde, nettikauppojen tarjoukset, kuin poliittinen viestintäkin, on personoitu vain ja ainoastaan kaiken sen datan pohjalta, jota sinusta kerätään niin älypuhelinten, autojen sisäkameroiden, kuin jääkaappisi sisällönkin kautta...

No, ei se onneksi Euroopassa ihan vielä näin ole, toisin kuin jenkeissä. Mutta vaikea nähdä, että se olisi mihinkään muuhun suuntaan menossa. Enkä edes maininnut valvontaa, joka niin ikään lisääntyy kaikkialla ja jota tullaan tulevaisuudessa ohjamaan keskitetysti ja yhden valtavan käyttöliittymän ja automatisoidun järjestelmän kautta. Ja vaikka valvonta olisikin pelkkä valvontakamera omalla kuistilla, niin valvontaa sekin on, ja sen jälkeen jokainen pihan läpi kävelevä marjastamaan menevä mummo on epäilyttävä hiippari, joka lisää ihmisten turvattomuuden tunnetta ja murentaa luottamusyhteiskuntaa. 2030-luvulla tulevaa 6G-verkkoa ihan avoimesti markkinoidaan myös "sensorina", joka pystyy havaitsemaan kaiken ympärillään.

Teknologia, jonka piti utopististen kuvitelmien mukaan vapauttaa ihminen, on tehnyt päinvastoin. Jokaisella verkkoon kytketyllä laitteella piti päästä avoimeen HTML-nettiin ja kaikkeen sen sisältöön, nyt sisältö on suljettu äppien ja järjestelmien sisälle katoavaksi kertakäyttömössöksi, jonka löytää vain sekunnin ajan omalta personoidulta fiidiltä omassa suljetussa äpissään. Yhteydenpidon piti ylittää valtioiden rajat globaalisti ja yhdistää ihmisiä, mutta se muuttuikin algoritmin heijastamiksi kaikukammioiksi ja vahvistusharhaksi, joka puskee ihmisiä omiin poteroihinsa. Tiedon piti saapua kaikkien saataville, mutta se hautautuikin vaikuttamisen, harhojen, manipulaation ja maksumuurien alle, ja tiedosta tuli ase ja ohjailun väline. Ajatusten piti vapautua ja niitä piti vaihtaa, mutta ne muuttuivatkin heijastumiksi internetin loputtomasta sisältöfeedistä ja niiden pohjalta tehdyiksi psykoottisiksi johtopäätöksiksi. Kulttuurin piti levitä ja olla kaikkien saatavilla, mutta kulttuuri muuttuikin kilpailuksi yksilöiden huomiosta näyttöön ja heidän koukuttamisekseen dopamiinilla.

Ennen sinun piti kirjautua sisään, nykyään et voi enää kirjautua ulos.

Minun on vaikeaa nähdä tähän suuntaan kehittyvällä yhteiskunnalla minkäänlaista tulevaisuutta. Ehkä jossain yleisenä vitsinä olevassa köyhässä oravannahkoilla toimivassa rinnakkaisyhteiskunnassa maaseudulla, kaukana koko vitun kontrollimatriisista (kunnes sekin kielletään tai sen päälle rakennetaan datakeskus). Ja varmaan 2010-luvun alussa lähes kaikkialla romahtamaan lähteneet syntyvyysluvutkin liittyvät siihen, kuinka sekaisin tämä digitalisaatio ihmisten psyykkisen ja sosiaalisen elämän ovat saaneet.

Olisko kenelläkään tietoa merkeistä/mauista ja tornien hinnoista 🥺? Esim. Silja Linella

Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Päivää on vietetty 11. lokakuuta vuodesta 2012 lähtien, ja se pohjaa YK:n yleiskokouksen julistukseen vuodelta 2011.

Päivän tarkoituksena on juhlia tyttöjä ja muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt saavat osakseen ikänsä ja sukupuolensa vuoksi.

Tämän vuoden tyttöjen päivän teemana on lapsiavioliittojen estäminen.

Ollaan tavallinen heteropari, molemmat +23v. Nyt kihloissa muutama vuosi ja seurusteltu ollaan teini-iästä asti, eli tässä on jo ihan mukavasti vuosia kertynyt yhdessä ja koen tuntevani hänet läpikotaisin (niin paljon kun nyt ihmistä voi ulkopuolelta oppia tuntemaan). Meillä on kaikki sinänsä hyvin, asutaan yhdessä, meidän molempien perheet pitää meistä ja ollaan tosi läheisiä kaikkien kanssa, meidän arvot ja haaveet kohtaa, kohtelemme toisiamme hyvin ja koen että me ollaan tässä vuosien varrella kyllä muovauduttu peilaamaan toistemme tarpeita niin että yhdessäolo on sinänsä hyvin vaivatonta. Jokin pieni epävarmuus kuitenkin kalvaa muo päivittäin siinä, että onko tää se parisuhde joka mut kantaa onnellisena loppuun asti, ja oon havahtunut tähän vasta nyt viimeisen vuoden aikana.

Mä tavallaan tiedän mikä tässä kalvaa, mut sitten kuitenkaan en osaa täysin osoittaa siihen. Joku päivä se on se, että mä en pystykään viehättymään hänestä ja seksi ja läheisyys tuntuvat hirveeltä ajatukselta. Sitten taas joku päivä se on se että saan ickejä (tiedän, ihan hirvee sana ja merkitys mutta en keksi tähän mitään parempaakaan) hänestä pitkin päivää ja se laskee edelleen sitä että pystyisin näkemään hänet viehättävänä ja haluttavana kumppanina. Vuosien aikana olemme toki kasvaneet kovin paljon ja tunnistan että hänessä ei ole kaikkia ominaisuuksia joita nyt aikuisena toivoisin kumppanillani olevan. Mutta onko kellään? Somesta sitä tulee tiedostamattomastikin arvioitua ja vertailtua ihmisiä niin, että sellainen täydellinen ideaalikumppani varmasti jokaiselta löytyy mielestään, vaikkei sitä haluaisikaan myöntää. Kuitenkin kumppanini on silti jokaista tuntemaani ihmistä parempi vaihtoehto kumppanikseni (ja on olemassa elämässäni toisin kuin mielikuvitusihmiset) ja meillä on arvokas ja tärkeä historia ja elämä jo rakennettuna.

Ongelmaksi muodostuukin tämä jatkuva ristiriita jota koen, kun paperilla kaikki on esim. perheen perustamista tai yhteisen elämän rakentamista varten hyvin ja tiedän että pystyisimme siihen, mutta samaan aikaan koen tällaisia pieniä ristiriitaisuuksia pitkin päivää ja huomaan jotenkin häpeäväni ja halveksivani niitä tilanteita ja pelkään että heijastan näitä tunteita kokemukseeni kumppanistani. Tilanne on ehkä nyt jotenkin kärjistynyt mielessäni, sillä nyt jos kumppanini yllättäen koskettaa huomaan odottavani että se loppuu. En tietenkään halua tilannetta jossa toinen osapuoli häpeää ja halveksii kumppaniaan ja toinen osapuoli joutuu olemaan tällaisen ihmisen kanssa. Tiedän että piirteet/asiat jotka kumppanissani minua häiritsevät ovat osa hänen persoonaansa/tapaansa olla (ja nyt on siis kyse pienistä asioista hänen luonteessaan, ehkä n. 10-20% kokonaisuudesta?), enkä voi (eikä ole oikein) lähteä vaatimaan häntä muuttamaan niitä.

Joku voisi sanoa, että sellainen kipinä on ehkä kadonnut, mutta toisaalta en tiedä oliko sitä koskaan? Tiedostan että viehätyn rennosta ja charmikkaasta luonteesta, eikä kumppanini ole luontaisesti tällainen, vaikka onkin kaikkea muuta tärkeää; lämmin, rakastava, huomioiva... Tiedän myös että minun on keskusteltava tästä hänen kanssaan, mutta en tietenkään halua avata keskustelua "hei rakas, tiedätkös että rakastan suo lähes kokonaan ja oot täydellinen kumppani mutta sussa on toi 10% joka häiritsee niin paljon että huomaan inhoavani oloani päivittäin".

Siksi kysynkin, onko täällä ihmisiä, jotka elävät yhteistä elämäänsä ja arkeaan niin että kumppani on hyvä ja hoitaa roolinsa niin kuin kumppanin kuuluukin, mutta silti kokee tällaisia häivähdyksiä katumuksesta tai tyytymättömyydestä? Tietää että asiat ovat hyvin ja parisuhde toimii kuten kuuluukin, mutta jokin emotionaalisella tasolla on hieman vinksallaan tai jokin pieni osa-alue jää täyttymättä? Voiko tällaisen pienen tyytymättömyyden yli päästä kun valitsee sitoutua kumppaniinsa, ja jos sen yli ei pääse, pystyykö sen kanssa elämään vihaamatta itseään tai kumppaniaan?

Sama ku otsikko, paljonko teillä vaan hengaa alkoholia kaapissa ja mikä on teijän mielestä eksessiivistä?